About the Book
Lahde: Wikipedia. Sivut: 52. Luvuissa: Yhteisotaide, Rappiotaide, Kollaasi, Performanssi, Valokuvataide, Signeeraus, Tekija, Metafiktio, Kitsch, Installaatio, Pastissi, Avantgarde, Tila- ja ymparistotaide, Tyyli, Videotaide, Genre, Formaatti, Pittoreski, Readymade, Fotomontaasi, Miniatyyrimaalaus, Ikonografia, Clauden lasi, Mediataide, Allegoria, Manifesti, Eklektinen, Provenienssi, Makaaberi, Attribuointi, Reproduktio, Arkaainen hymy, Appropriaatio, Attribuutti, Lasimaalaus, Alttarikaappi, Ekfrasis, Iconclass, Embleemi, Siluetti, Kasitetaide, Figuriini, Frottage, Draperia, Mimesis, Vernissaus, Kuros, Ikonologia, Votiivi, Koulukunta, Klisee, Kore, Assemblaasi, Tyhjan tilan kammo. Ote: Yhteisotaide (engl. ) on 1990-luvulta yleistynyt taiteen suuntaus, jossa taidetta tehdaan jonkin yhteison ehdoilla, yhteison jasenten kanssa ja heita varten. Kuvataiteen kentalla yhteisotaide-kasite vakiintui 1990-luvun loppupuolella. Yhteisotaide toteutetaan yleensa projekteina, tapahtumina tai tyopajoina. Taiteilija on tapahtuman, teoksen tai ilmion tuottaja tai ohjaaja. Yhteisotaiteen eraana edellakavijana voi pitaa saksalaista Joseph Beuysia, joka loi 1960-luvulla kasitteen Yhteiskunnallinen kuvanveisto (saks. ) ja toteutti esimerkiksi teoksen 7 000 tammea, jossa istutettiin tammia Kasselin kaupunkiin, Saksaan vuonna 1982 documenta 7 -nayttelyn yhteydessa. Yhteisotaide onkin sukua ymparistotaiteelle ja performanssille, jotka molemmat pyrkivat usein pois taidegallerioista ja taidemuseoista. Taiteenalasta on kaytetty myos nimityksia osallistuva taide ja sosiaalinen taide. Yhtymakohtia yhteisotaiteelle voisivat olla myos taidesosiologia ja taidekasvatus. Yhteisotaiteen tuloksia kutsutaan yhteisotaideteoksiksi tai yhteisoteoksiksi. Suomessa kansalais- ja tyovaenopistot ovat edistaneet yhteisollista luovuutta jo 1900-luvun alusta asti. Taiteeksi naita asioita ei kuitenkaan ole luokiteltu, vaan niita on ehka enemmankin pidetty kasityon jatkumoon kuuluvana harrastajataiteena. 1960-luv...
